hmmm, kello olis 22.27 torstai päivä ja ei ihme kyllä väsytä. Aattelin sitten rueta tänne rustaamaan, kun en ole sitä taas aikoihin tehnyt. Mitäs kaikkiea tässä onkaan tapahtunut. Työssäoppiminen eläinkaupassa on siis tullut päätökseen ja hienostihan se sujui. Paljon tuli opittua uutta ja ihmeellistä niin eläimistä, kun omasta itsestä. Ja niinkuin aina.. sieltäkin sattui jäämään käteen jotain.. Nimittäin leopardigekko.  Lisko, jota kutsutaan nimellä Lepu. Lepu on syksynpoikasia, joten se ei ole vielä sisiliskoa kookkaampi(kasvaa n.15-20cm:seksi.) Rakastuin heti sen ihaniin violetteihin väreihin, kun kotiutin sen elänkaupassa pahvilaatikosta uuteen terraarioonsa.  Muutamisen päivää ruokin ja ihastelin sitä ja kas kummaa hetken päästä se köllöttelikin kotoisasti tossa olohuoneessa. Nyt meillä on meneillään kesytysvaihe, jossa asteittaan opetetaan sitä tottumaan ihmiseen. Lepu ei pelkää kättä enää yhtään ja tulee haistelemaan ja nuolemaan sitä, nyt vain odotellaan milloin se uskaltaa kivuta kämmenen päälle. Vili oli heti Lepusta innostunut ja erittäin ihmeissään. Teraariota valmistellessakin se istui ja tuijotti herkeämättä sitä ja välistä katsoi minua ilmeellä " hei eihän tuolla ole mitään" Nyt se on jo itse Lepun nähnytkin ja käy joskus sitä pällistelemässä lasin läpi. 

Vilin kanssa ollan myös ahkerasti käyty valmistelemassa uutta kämppää laajavuoressa. Äiti ja Sisko perheineen lentää jo kohta takaisin Suomeen, niin pitää muuttaa alta pois. Kovasti on maalailtu, mittailtu ja järjestelty. Viimeksi tänään hurautettiin Vilin kanssa linjurilla keittiön astioita laittamaan. Se on kyllä nyt ihan innoissaan: jei, mulla on kaks reviiriä!  Toissapäivänä olin erittäin positiivisesti yllättynyt siitä miten hienosti meidän koira osaa olla linja-autossa ja vielä ensimmäistä kertaa ikinä!  Muutenkin olen kyllä erittäin mielissäni uuteen asuntoon muuttamisesta. Laajavuoressa on nimittäin täydellisen lenkkipolut. Luvassa siis pitkiä patikointeja ja tavaroiden shoppailua uuteen himaan.  Huomenna lähdetään Virtasalmelle roudaamaan tavaroita ja Vilin kanssa käytetään tilaisuus hyödyksi ja mennään aivan uskomattoman kokoisiin metsiin ja peltoihin peuhaamaan. Siellä on hyvä harjoitella kärsivällisyyttä, etsimistä ym. ja tietysti kuluttaa tuolta hullulta energiaa.  Jokohan se uni nyt tulisi, koitan taas kirjoittaa tänne uusimpia meidän touhuja parhaani mukaan. ( Lepusta kuvia myöhemmin)